Mielestäni Lappi on syvien ristiriitojen alue. En ole aivan selvillä että miksi. Joskus vaikuttaa aivan käsittämättömältä sellainen, että jos jostakin olisi apua, tai asiaa, joka kantaisi, se jostakin päin kyllä lyödään alas, ja kestää jonkin aikaa toipua järkytyksestä.
Erästä asiaa toivoisi enemmän pohdittavan, on se, että ovatko ihmiset Lapissa yleensä syrjäytymisen alaisia, vai ratkaisujen tekijöitä. Siis kumpia olisivat? Minulle asia on aivan selvä, ja se on se, että ellei ihminen tee itsensä hyväksi jotakin, liikauta vaikka pikkuvarvastaan johonkin suuntaan, mitään ei tapahdu.
Voi olla vaikeaa nousta jos on maahan lyöty. Itselleni henkilökohtaisesti on käynyt hyvin usein täydellinen lyöminen, mutta sieltä on vaan jotenkin noustava elämään. Rallattelen usein erästä biisiä, joka nosti minut kerran elämään, ja se oli Pave Maijasen ‘Elämän nälkä’. Miten sattuikin ilmestymään sellainen biisi, kun olin maahan lyöty. Omassa suvussanikin on paljon musiikintekijöitä, ja enpä itsekään kaihda m. karaokessa laulamista. Ai että sielu irtoa.
Luovuus on sitä että vapauttaa voimavaransa sitä kanavoimaan. Hauskaa luovuutta!
Merkinnät RSS-syötteenä