Keväisin saattaa olla, ja ei se ole sen kummempaa kuin että jalka tai käsi menee jostakin syystä epäkuntoon, mutta usein käsitetään, että mielenterveys-ongelma on jotakin mystistä, ja siitä ei saa puhua, eikä saa potea. No saa tietenkin potea myös väsymystä, turhautumista, mutta että asia ei johtaisi suureen masennukseen, siitä on yhteiskunnassamme yleisesti keskusteltava. Ja myös tehtävä päätöksiä ja lakeja, sillä usein niin vaatisi tehtävän. Erityisen huolestunut olen nuorten ihmisten mielenterveysongelmista, ja tulee mieleen, että jos jollakin olisi ylimääräistä rahaa vaan annettavaksi, niin antaisi sitä tuonne nuorille, sillä pikkusummilla ei varmaan korjausta tapahtuisikaan. Vaaleissa näköjään taas painotetaan vaan taloutta, vaan investointeja tehtäväksi jotakin aineellista, niin minusta suuri investointi olisi investoida ihmisiin, sillä tämä aikaa vaatii psyykeeltä hyvin paljon. Kyllä vaihtoehtohoitajana voin näin sanoa että vaatii, sillä asia tulee monesti vastaan hoitotilanteissa.
Yksi asia minkä tähden olen lähtenyt kansanedustajaehdokkaaksi on se, että haluan että myös vaihtoehtohoidot olisivat osa yleistä terveydenhoitoa. Monissa Euroopan maissa näin menetellään; mm. Englannissa, vaikka maata pidetään kai vanhoillisena tai kaavoihinsa kangistuneena maana, mutta niinpä vaan siellä onkin tapahtunut suurta edistystä ainakin tässä terveydenhoitojärjestelmässä.
Tulen siis voimakkaasti panostamaan Eduskunnassa tähän edistysaskeleen ottamiseen, sillä usein vaan sana auttaa, ja kun se on oikea, voi lukkoja avautua. Tästä avautumisesta on kokemuksia jo niin paljon, että voin olla sanojeni takana. Vaihtoehtohoidot ovat vieläkin kai yleisesti tuntematonta aluetta Suomessa siis, mutta mitä enemmän niistä keskustellaan, sitä tutummaksi ne tulevat.
Valintaa pitää lisätä terveydenhoidossa, ja siihen on mahdollisuus Suomessa. Emme elä diktatuurissa kai, joten ihmiset päättävät.
Merkinnät RSS-syötteenä