Lähteä tekemään poikkeuksellisia asioita jos varsinkin selkeästi havaitsee, ettei vanhoilla systeemeillä ole mitään pontta , ei mitään tuulta, siis ei mitään mikä kantaa. Mitä luulette, jäivätkö ihmiset sodan jälkeen miettimään niitä asioita, mistä joutuivat luopumaan? Vaikka takaisin palattiin asuinsijoilleen, kaikki asiat olivat uusia. Oli vaan alettava tekemään, muu ei auttanut. Ja heitä tuettiin täydellisesti. Jostakin kumman syystä näyttää olevan Lapissakin melko paljon mukavuustiloja, jossa ei tapahdu mitään. Miten se on ylipäänsä mahdollista? Oman alueeni yrittäjille mm. vaan sanoisin, että on vaadittava eikä vaan odotettava jotakin tapahtuvaksi. Jos odottamiseen on kulunut vaikka toistakymmentä vuotta, tuskinpa enää tapahtuu se, mihin on esim. uskoteltu. Saattaa olla kovia sanoja, mutta en minä itse kovin pehmeä silti olekaan, jos pitää jotakin aikana saada, vaikka työtä sinne mistä jokin sanomattoman kannattamaton on se vienyt. Joku voi myös vaan ylipäänsä estää tekemiset, koska ei kykene näkemään mahdollisuuksia. Ja tällaiselle virkamiehelle mm. on annettu valta niin tehdä. Se ei tule kuuloonkaan enää, kun Eurooppa mm. on aivan kaaoksessa.
Puhun kuin mikäkin, saa arvostella, siitä voi alkaa kehitys kehittymään.
Merkinnät RSS-syötteenä