Hyvää Uutta Vuotta 2011! Otin Uuden Vuoden vastaan hyvin miellyttävästi katselemalla ilotulitteiden räiskintää pimeälle taivaalle, kuuntelemalla puheita, ja katselemalla hienoa teatteri-esitystä ulko-näyttämöllä. Mutta upean näköistähän rakettien räiskintä kuitenkin on, joten mitäpä tuosta valittamaan. Mitään uuden vuoden lupauksia ei ole tapana tehdä, kun en tiedä, miksi lupauksia pitäisi tehdä erityisesti vuoden vaihtuessa. Lupauksia voi tehdä vaikka joka päivä, jos on kanttia.
Politiikassa on luvattu näille seuduille yhtä hyvää ja kahta kaunista aina niin kauan, kuin muistan, ja niin kauan, kun olen täällä Kemijärvellä asustanut. Lupaukset ovat vaan jääneet monin osin toteuttamatta, jota seikkaa saa joka päivä kyllä ihmetelläkin vähän. Miksi siis luvata, ellei sellaiseen tiedä varmasti kykenevänsä vastaamaan?
Mm. tänne Itä-Lapin perukoille tavataan minkä tahansa virallisen vierailun yhteydessä luvata ties mitä, mutta se on varmaan aina niin, ettei yksi toimija edes kykenisi kaikkeen mitä lupaa, sillä asiat tahtovat mm. Suomenkin eduskunnassa muuttua montakin kertaa, ennenkuin aloitteita edes ehditään kirjata. Tämä on varmaan tottakin jossain määrin. Tämä ei tietenkään ole mikään syytös, vaan kommentti jollekin.
On kai parempi aina, että lupausten sijasta annettaisiin esityksiä, joista kansalaiset voivat valita tai päättää tai äänestää, mikä olisi hyvä. Kyllä kansalaisen tulee olla palveltavana, eikä suinkaan palvelijana jollekin, mikä ei toimi, ja mikä kaiken lisäksi vie pohjan moniltakin asialta, kuten VR:n toimet liikenne-yhteyksin lakkauttamis-asioissa Kemijärven, ja koko Lapin suuntaan.
Lappia ei voi lakkauttaa, päin vastoin. Olemmeko maailman viimeinen paratiisi? Saattaa vain näin ollakin, jossain määrin. Lupaan kuitenkin ajatella näin.
Merkinnät RSS-syötteenä